TUNO

Faktaa ja analyyseja

Venäjä Etusivu slider Etusivu vasenlaita pikku-uutiset

Venäjä-katsaus viikko 44, 28.10.2026

Adk 0

1. Tiivistelmä

  • Suomi diplomatian keskiössä: Presidentti Stubb ja Norjan pääministeri Støre puhuivat 27.10. Putinin kanssa n. 1,5 tuntia – ensimmäinen Ukrainaa tukevien eurooppalaisjohtajien yhteys Putiniin sitten heinäkuun 2025. Kreml toisti ”perussyy”-narratiivinsa; Tanska ja Ruotsi suhtautuivat varauksella.
  • Neuvotteluraide aktivoitui: Witkoff kävi Oslossa ja Pietarissa (20.–21.10.); trilateraalinen kokous Abu Dhabissa on ISW:n mukaan 10.11. Putin ehdotti Trump-tapaamista Kiinassa joulukuussa.
  • Ensimmäinen paikallinen tulitauko: Oleshkyssä (Herson) humanitaarinen tulitauko 27.10.–1.11. Melania Trumpin välityksellä. Kreml torjuu silti laajemman tulitauon.
  • Iskut jatkuvat täydellä teholla: Venäjä iski 27.10. Kiovaan 16 ballistisella ohjuksella ja yli 280 droonilla; Ukraina iski mm. Voronezhiin, Jeletsiin ja Yandexin datakeskuksiin.
  • Mustanmeren hybridiiskut tappavat: 23.10. drooni upotti rahtialuksen Romanian edustalla – ainakin kahdeksas kauppa-alusisku Romanian ja Bulgarian edustalla lokakuussa.
  • Talous: Keskuspankki piti koron 14 %:ssa ja nosti inflaatioennusteen 7,1–7,6 %:iin; öljyn verotushinta n. 60 % yli budjettioletuksen. Kasvu lähes nollassa.
  • Muutos edelliseen viikkoon: Painopiste siirtyi Yhdysvaltain ja Ukrainan välirikosta (Starshield, diesel) takaisin neuvotteluihin – mutta Venäjän ydinvaatimukset eivät ole muuttuneet.

    2. Venäjän talous

    Korkea öljyn maailmanmarkkinahinta paikkaa budjettia lyhyellä aikavälillä, mutta inflaatio kiihtyy, kasvu on lähes pysähtynyt ja alijäämä on kaksinkertaistunut suunnitellusta.

    Indikaattori Tilanne Lähde
    Ohjauskorko 14 % (pidettiin ennallaan 23.10.; toinen pito alle kahdessa kuukaudessa) Reuters/Investing
    Inflaatio Vuoden alusta +6,2 %; keskuspankki nosti vuoden 2026 ennusteen 7,1–7,6 %:iin (aiemmin 6–7 %) Reuters
    Polttoaineet Bensiini +21 %, diesel +13,4 % vuoden alusta; keskuspankki viittaa osin Ukrainan jalostamoiskuihin Reuters
    BKT 2026 Keskuspankki 0,6 %; BOFIT n. 1 % ja ensi vuonna n. ½ % Reuters, BOFIT 5.10.
    Öljyn verotushinta Lokakuun 1.–3. viikko 8 699 ruplaa (n. 103 $)/barreli, n. 60 % yli budjettioletuksen (59 $; 5 440 ruplaa) Reuters/Investing 21.10.
    Rupla Vahvistui 1,5 % dollaria vastaan 23.10. – vahvin elokuun alun jälkeen; laskennallisesti n. 84 RUB/USD (budjetti 92,2) Reuters
    Budjettivaje 2026 Arvio 3,2 % BKT:stä (alkuperäinen tavoite 1,6 %); tammi–elokuu jo 2,5 % Moscow Times, Reuters
    Hyvinvointirahasto (NWF) Likvidit varat 45 mrd $ (1,6 % BKT:stä) 1.10., kuukautta aiemmin 46,7 mrd $ Reuters/TradingView
    Sotilasmenot 2027 17,1 bilj. ruplaa (n. 203 mrd $), n. 27 % yli alun perin kaavaillun 13,5 bilj. Moscow Times

    FAKTA: Maailman öljyhinta on pysynyt yli 100 dollarissa Lähi-idän tarjontahäiriöiden vuoksi, mikä on nostanut Venäjän öljyn verotushinnan korkeimmalle tasolle sitten maaliskuun 2022 (Reuters). Vahva rupla kuitenkin syö osan ruplamääräisestä hyödystä.

    FAKTA: Kotitalouksien palvelumaksut nousivat 1.10. keskimäärin 13,4 % – 3,5 prosenttiyksikköä yli ohjeistuksen (Reuters). Tämä selittää osaltaan inflaatioennusteen nostoa.

    VÄITE: Ukrainan ulkomaantiedustelu (SZRU) väittää, että maksuvaikeudet ja yritysten maksukyvyttömyys ovat Venäjällä vuoden 2008 kriisin tasolla (SZRU). Lähde on sodan osapuoli; riippumatonta vahvistusta viikon ajalta ei löytynyt. Työvoimapulasta ja konkursseista ei viikolla julkaistu uutta riippumatonta dataa.

    ARVIO (kohtalainen luottamus): Paine on kaksijakoinen. Öljytulot helpottavat valtiontaloutta loppuvuonna, mutta siviilitalous kiristyy: korko pysyy korkealla vuoteen 2027 (keskuspankin keskikorkoennuste nostettiin 12,5–13,5 %:iin), kasvu on lähes nollassa ja NWF:n puskuri on ohut. Sodankäyntikyky ei ole lähiaikoina talouden rajoittama; BOFIT arvioi Venäjän pystyvän yhä rahoittamaan sodan. Haavoittuvuus kasvaa, jos öljyn hinta laskee Lähi-idän tilanteen rauhoittuessa.

    3. Pakotteet ja niiden kiertäminen

    Viikolla 21.–28.10. ei hyväksytty uusia suuria pakotepaketteja; olennaisinta on Yhdysvaltojen ja EU:n linjojen erkaantuminen lokakuun aikana.

    FAKTA – EU: 22. pakotepaketti hyväksyttiin 12.10. Luxemburgissa. Se listasi 826 venäläistä yritystä ja 743 henkilöä sotateollisuudesta (mm. Iskander-M:n 9M723-ohjuksen tuotantoketju, droonit, mikroelektroniikka, kiinteä rakettipolttoaine). Listattujen yritysten liikevaihto on yli 20 mrd euroa. Paketti ei tuonut merkittäviä uusia kauppa-, energia- tai rahoitusrajoituksia (Penningtons, Nexus Europa). Nexus Europan mukaan pakotekehyksen voimassaolo pidennettiin kolmeksi vuodeksi puolen vuoden uusimissyklin sijaan – tämä vähentää yksittäisen jäsenmaan veto-uhkaa.

    FAKTA – Iso-Britannia: 1.10. ja 8.10. kaksi kierrosta: Venäjän LNG-kuljetusverkosto, öljy-yhtiöt, 12 tankkeria, maksualustat ja kryptopörssit. Varjolaivastoon liittyviä aluksia on Britannian listoilla yli 600 (Penningtons).

    FAKTA – Yhdysvallat: Trump ilmoitti 9.10. sopineensa Putinin kanssa venäläisen dieselin toimituksista (aluksi yli 300 000 t, marraskuussa 500 000 t ja myöhemmin jopa 3 milj. t). Valtiovarainministeriö myönsi väliaikaisen luvan venäläisen dieselin toimittamiseen maailmanmarkkinoille (ABC/AP). Kuusi senaattoria vaati perumista. AP:n mukaan Trump myös torjui uudet Venäjä-pakotteet (MPR/AP).

    VÄITE: Venäjän rahastojohtaja Kirill Dmitrijev kehui dieselyhteistyötä ”koko maailmaa hyödyttäväksi” (ABC/AP).

    Kiertoreitit ja kiinnijäämiset: Viikolta ei löytynyt uusia vahvistettuja varjolaivaston aluskaappauksia tai suomalaisyrityksiin liittyviä paljastuksia. Taustaksi: EU:n operaatiot ovat nousseet aluksiin vuonna 2026 useita kertoja (mm. Ruotsi toukokuussa, EUNAVFOR Irini elokuussa), mutta Kallasin mukaan kyse on ollut ensisijaisesti tarkastuksista, ei takavarikoista (Newsweek).

    ARVIO (kohtalainen luottamus): Pakotteiden teho heikkeni lokakuussa. Yli 100 dollarin öljy ja Yhdysvaltojen dieselpoikkeus vähentävät hintakaton ja energiapakotteiden purevuutta merkittävästi. EU:n paketit kohdistuvat yhä enemmän sotateollisuuden toimitusketjuihin, mikä voi hidastaa tuotantoa pitkällä aikavälillä, mutta ei leikkaa vientituloja. Transatlanttinen erimielisyys on Moskovalle tärkeä propaganda- ja neuvotteluvaltti.

    4. Sisäpolitiikka ja Putinin valta

    Viikon sisäpoliittinen pääuutinen on järjestelmälle uskollisen mutta suositun oppositiopoliitikon pidätys; merkkejä Putinin aseman horjumisesta ei ole.

    FAKTA: KPRF:n entinen duumaedustaja ja Komin aluejohtaja Oleg Mihailov pidätettiin 21.10. Domodedovon lentokentällä. Syyte on ”terrorismin oikeuttaminen” poliittisena vankina olevaa Boris Kagarlitskia tukeneen somejulkaisun vuoksi; enimmäisrangaistus on seitsemän vuotta (Meduza 23.10.).

    VÄITE: Meduzan lähteiden mukaan syytettä valmisteltiin jo ennen Mihailovin tappiota syyskuun duumanvaaleissa, ja FSB oli seurannut hänen somettaan vuodesta 2024. Meduzan mukaan Kreml painosti KPRF:ää olemaan asettamatta vahvoja alueellisia ehdokkaita, ja vaalitarkkailijoiden laskelmat poikkeavat virallisesta tuloksesta.

    Eliitti ja puolustusministeriö: Viikolta ei löytynyt uusia vahvistettuja korkean tason pidätyksiä. Puolustusministeriön korruptiopuhdistus jatkuu taustalla: entinen varapuolustusministeri Pavel Popov tuomittiin huhtikuussa 19 vuodeksi ja Ruslan Tsalikov pidätettiin maaliskuussa (Moscow Times).

    Repressio ja internet: Viikolta ei löytynyt uusia lakeja tai viestisovellusrajoituksia; WhatsAppin ja Telegramin rajoittaminen kotimaisen Max-sovelluksen hyväksi on jatkunut koko vuoden. Uutta Levada-kyselyä ei julkaistu viikolla.

    ARVIO (kohtalainen luottamus): Mihailovin tapaus osoittaa, että repressio kohdistuu nyt myös ”systeemiopposition” sisällä nouseviin, rauhaa ajaviin paikallisvaikuttajiin. Kreml varmistaa duumanvaalien jälkeen, että tyytymättömyydelle ei muodostu laillista kanavaa. Putinin asema näyttää vakaalta: hän johtaa henkilökohtaisesti diplomatiaa sekä Washingtonin että Pohjoismaiden suuntaan. Seuraajakysymyksestä ei ollut uusia signaaleja.

    5. Ukrainan sota

    Rintama on lähes paikallaan, mutta diplomatia kiihtyi: trilateraalinen USA–Ukraina–Venäjä-kokous on sovittu Abu Dhabiin marraskuulle, ja Oleshkyssä alkoi ensimmäinen paikallinen humanitaarinen tulitauko.

    Rintamatilanne

    FAKTA (ISW 26.10.): Useimmilla suunnilla ei vahvistettuja Venäjän etenemisiä. Ukraina etenee hitaasti mutta taktisesti merkittävästi Oleksandrivkan suunnalla, ja ISW:n mukaan Ukraina pystyy vuonna 2026 kiistämään operatiivisen aloitteen koko rintamalla (mm. ”Operaatio Vivaldi” Lymanin ja Kupjanskin suunnilla). Venäjä eteni hiljattain Novopavlivkan suunnalla (ISW/Critical Threats, Kyiv Post).

    • Kostjantynivka: Ukraina pitää yhä asemia kaupungin etelälaidalla; venäläinen soluttautuminen jatkuu pohjoisessa.
    • Pokrovsk–Dobropillja: Venäjän hyökkäykset tihenevät ja huoltoyhteyksiä häiritään, mutta etenemistä ei vahvistettu.
    • Huljaipole: VÄITE – Venäjän puolustusministeriö väitti valloittaneensa Obshchen; ISW on havainnut etenemistä vain n. 17 km sen itäpuolella.

    Tappiot: Viikolta ei julkaistu uutta riippumatonta arviota. Taustaksi Mediazonan ja Meduzan toukokuun arvio: noin 352 000 kuollutta venäläistä neljässä vuodessa (Mediazona).

    Ilma- ja drooni-iskut

    • FAKTA: Venäjä teki 24.–25.10. useita paljon siviiliuhreja vaatineita iskuja, myös Länsi-Ukrainaan (ISW). Yönä 25.–26.10. Venäjä laukaisi 4 ohjusta ja 140 droonia, joista 70 suihkumoottorilla.
    • FAKTA: Ukraina iski mm. Voronezhin lentokone- ja kemiantehtaisiin, Jeletsin Energija-tehtaaseen (Ukrainan mukaan mikrosiruvalmistuksen keskus tuhoutui), Toljattin petrokemian laitokseen ja ainakin kolmeen Yandexin datakeskukseen (ISW).
    • VÄITE: Moskova ilmoitti torjuneensa samana päivänä yli 800 ukrainalaista droonia (MPR/AP).
    • Taustaa: Yhdysvallat rajoitti 14.10. Ukrainan pääsyä Starshield-sotilassatelliittiverkkoon ja uhkasi lopettaa tiedustelutiedon jakamisen, jos jalostamoiskut jatkuvat. Ukraina piti kolmen päivän tauon, mutta Zelenskyi määräsi iskut jatkumaan (Novaja Gazeta Europe). ISW:n mukaan torjuntaprosentti suihkudroneja vastaan laski rajoitusten aikana vain hieman.

    Länsimainen tuki

    Yhdysvaltojen ja Ukrainan suhteet ovat AP:n mukaan alimmillaan; Trump on syyttänyt Zelenskyiä rauhan jarruttamisesta ja sulkenut pois Nato-jäsenyyden. Viikolta ei löytynyt uusia merkittäviä asepaketteja tai päätöksiä jäädytettyjen varojen käytöstä.

    Diplomatia

    Päivä Tapahtuma Lähde
    27.10. Stubb ja Støre soittivat Putinille (ks. luku 7); Oleshkyn tulitauko alkoi, voimassa 1.11. asti Tasavallan presidentti, Meduza
    26.10. ISW: trilateraaliset neuvottelut Abu Dhabissa 10.11.; Kreml torjuu edelleen osittaiset ja täydet tulitauot ISW
    23.10. Osapuolet sopivat Oleshkyn paikallisesta tulitauosta Melania Trumpin välityksellä; Peskov: sodan ratkaisu mahdoton ilman Eurooppaa Meduza, ISW
    21.10. Witkoff tapasi Putinin Pietarissa n. kolme tuntia; Putin ehdotti tapaamista Trumpin kanssa Kiinassa (APEC, joulukuu) LIGA/Reuters
    20.10. Witkoff tapasi Zelenskyin ja eurooppalaisia johtajia Oslossa LIGA

    VÄITE – Venäjä: Moskova vaatii koko Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin alueita sekä Krimin, Ukrainan luopumista Natosta ja asevoimien supistamista (AP). Peskovin mukaan neuvottelut eivät rajoita sotatoimia; Ushakov kutsui niitä ”koeajoksi” (ISW).

    VÄITE – Ukraina: Kiova tukee tulitaukoa nykyisillä linjoilla ja vaatii Artikla 5 -tyyppisiä turvatakuita (AP).

    ARVIO (kohtalainen luottamus): Lähiviikkoina sotatoimet jatkuvat täydellä teholla neuvotteluista huolimatta. Venäjä todennäköisesti tihentää energiainfrastruktuuri-iskuja talven alla ja yrittää hyödyntää USA:n ja Ukrainan välirikkoa. Oleshkyn tulitauko on symbolisesti merkittävä, mutta ei vielä merkki laajemmasta tulitauosta, koska Kreml torjuu sen julkisesti.

    6. Venäjän aggressiivinen toiminta Eurooppaa kohtaan

    Mustanmeren kauppa-alusiskut EU-maiden rannikoilla ovat nyt vaatineet kuolonuhreja, ja Kremlin-lähde ennakoi hybridisodan kiihtyvän Euroopassa.

    Mustameri: kauppa-alusiskut Romanian ja Bulgarian edustalla

    • FAKTA: 23.10. drooni upotti Komorien lipun alla purjehtineen Khoryv-rahtialuksen n. 13 meripeninkulmaa Constanțan itäpuolella; yksi kuoli ja kolme on kadoksissa. AP:n mukaan alus oli ainakin kahdeksas Romanian ja Bulgarian edustalla lokakuussa iskun kohteeksi joutunut kauppa-alus (AP/ClickOnDetroit). Romanian ilmavalvontahävittäjät ampuivat seuraavana päivänä alas kaksi droonia Romanian aluevesillä.
    • FAKTA: Lokakuun iskut ovat vaatineet yli kaksi tusinaa merimiestä, ja ne ovat ensimmäiset kuolonuhreja aiheuttaneet drooni-iskut EU:n lähialueella (Insurance Journal/Bloomberg). Naton suurlähettiläät käsittelivät Mustanmeren turvallisuutta 20.10.
    • VÄITE: Romanian presidentti Nicușor Dan liitti iskun Venäjän hyökkäyssotaan; Bulgarian pääministeri Radev totesi aiemmin iskujen ”hyödyttävän Venäjää”. Venäjä kiistää osallisuutensa (Newsweek). Virallista syyllisen nimeämistä ei ole tehty.

    Vakoilu, sabotaasi ja kartoitukset

    • FAKTA: Saksa pidätti 22.10. Brandenburgissa ukrainalaisen miehen, jota epäillään vakoilusta Venäjälle: tiedonhankinta panssariajoneuvojen, ammusten ja räjähteiden tuotannosta sekä Naton itäsivustan kohteista (Kyiv Post).
    • FAKTA: 17 eurooppalaisen yleisradioyhtiön EBU-verkosto julkaisi 23.10. kartan Venäjään liitetyistä hybridi-insidenteistä 1.4.–15.10.2026 väliltä; tietokannassa on satoja tapauksia (Euromaidan Press).
    • VÄITE: Ukrainan sotilastiedustelu HUR varoitti 23.10., että Venäjä voi tehdä sabotaasia Keski- ja Itä-Euroopassa, myös Baltiassa, ja syyttää siitä Ukrainaa (Euromaidan Press). Lähde on sodan osapuoli.
    • VÄITE: Kremliä lähellä oleva lähde kertoi Reutersille, että ”tapahtumat etenevät kohti eskalaatiota, mukaan lukien hybridisodan kiihtyminen Euroopan kanssa”, ja että Putin katsoo Naton käyvän hybridisotaa Venäjää vastaan (Meduza 27.10.).

    Avaruus

    FAKTA: Venäläinen tarkastussatelliitti Kosmos-2612 lähestyi 18.10. suomalais-amerikkalaisen ICEYE:n tutkasatelliittia ICEYE-X36 arviolta 26–470 metrin etäisyydelle – lähimpänä tunnettuna lähestymisenä matalalla kiertoradalla. ICEYE toimittaa Ukrainalle tutkakuvia. VÄITE: Rossijskaja Gazetassa kirjoittanut eversti evp. Juri Knutov varoitti, että Ukrainaa auttavien yritysten satelliitit (ICEYE, Starlink) voivat joutua ”tarkastetuiksi” kiertoradalla (Meduza 26.10.).

    Muut

    Itämeren kaapeli- ja putkivaurioista, uusista ilmatilaloukkauksista, Moldovasta, Georgiasta tai arktiselta alueelta ei löytynyt viikolta uusia vahvistettuja tapauksia. Ydinaseretoriikassa ei ollut viikolla uutta merkittävää signaalia; Nato järjesti lokakuun alussa Steadfast Noon -harjoituksen Venäjän varoituksista huolimatta.

    ARVIO (kohtalainen luottamus): Mustanmeren iskut ovat laadullinen muutos: hybriditoiminta on siirtynyt EU-maiden talousvyöhykkeillä kuolonuhreja aiheuttavaksi, ja vastuu jätetään tarkoituksella epäselväksi. Satelliittilähestyminen kertoo, että Venäjä laajentaa painostusta Ukrainaa tukeviin yksityisiin teknologiayrityksiin – myös suomalaislähtöisiin.

    7. Suomi Venäjän näkökulmasta

    Suomi oli viikolla poikkeuksellisen keskeisessä roolissa: presidentti Stubb oli yhdessä Norjan pääministerin kanssa ensimmäinen Ukrainaa tukeva eurooppalainen johtaja, joka puhui Putinin kanssa sitten heinäkuun 2025.

    Stubbin ja Støren puhelu Putinille 27.10.

    • FAKTA: Puhelu soitettiin Helsingistä tiistaiaamuna, se kesti n. puolitoista tuntia, ja se oli jatkoa 20.10. Oslon tapaamiselle. Valmistelussa kuultiin Ukrainaa, ja Pohjoismaille ilmoitettiin etukäteen. Stubb ja Støre puhuivat omien maidensa, eivät Euroopan, puolesta (Tasavallan presidentti, Yle).
    • VÄITE – Stubb: Keskustelu oli ”suora ja asiallinen”; ”sodan päättäminen vaatii suoria keskusteluja”. Zelenskyin mukaan johtajat vaativat Putinilta konkreettisia de-eskalaatioaskelia energiainfrastruktuurin suhteen.
    • VÄITE – Kreml: Kremlin tiedotteen mukaan Putin muistutti ”konfliktin perussyistä” ja syytti sodan pitkittymisestä ”EU- ja Nato-maiden vastakkainasettelupolitiikkaa”. Kremliä lähellä olevan lähteen mukaan Putin sanoi, ettei Venäjä luovu tavoitteestaan vallata koko Donbas (Meduza/Reuters). TASS kehysti puhelun Suomen ja Norjan aloitteeksi (TASS).
    • Reaktiot: Tanskan pääministeri Frederiksen sanoi olevansa ”hyvin skeptinen” eikä puhelua koordinoitu muun Euroopan kanssa; Ruotsin pääministeri Kristersson sanoi, ettei saanut ennakkotietoa (Yle). Lähteet ovat tässä ristiriidassa: Stubbin mukaan kaikille Pohjoismaille kerrottiin etukäteen.

    Venäjän virallinen retoriikka Suomesta

    • VÄITE: Ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kutsui 21.10. entisen pääministerin Sanna Marinin ehdotusta ampua alas ilmatilaa loukkaavia venäläiskoneita ”todellisuudesta irtaantuneeksi” ja ”hieman aggressiiviseksi” (Izvestija). Marin esitti ajatuksen Corriere della Seran haastattelussa (Yle 12.10.); puolustusministeri Häkkänen totesi Suomen voimankäyttömenettelyjen olevan vakiintuneita.
    • FAKTA – tausta: Varaulkoministeri Gruško sanoi syyskuussa, että Venäjä ottaa Suomen osallistumisen Ranskan ehdottamaan eurooppalaiseen ydinpelotteeseen huomioon sotilaallisessa suunnittelussaan (TASS).

    Toistuvat narratiivit: Zaharovan kommentti toistaa kuvaa Suomesta ”aggressiivisena” ja russofobisena Nato-etuvartiona; Kremlin puhelutiedote käyttää ”perussyitä”-kehystä, jossa Naton laajentuminen (Suomi mukaan lukien) on sodan syy. ARVIO: Tarkoitus on kotimaisesti oikeuttaa sotilaallinen vahvistaminen Suomen rajalla ja kansainvälisesti kuvata Suomi eskalaation lähteenä. Samaan aikaan Kreml hyödyntää puhelua osoittaakseen, että Euroopan rintama rakoilee (Tanskan ja Ruotsin kommentit).

    Itäraja, sotilaallinen toiminta ja hybridi

    • Itäraja on edelleen suljettu; viikolta ei löytynyt uusia raja- tai välineellistetyn maahanmuuton tapauksia eikä uusia vahvistettuja ilmatilaloukkauksia.
    • FAKTA: Suomi aikoo hankkia miljoona jalkaväkimiinaa (budjetti 100 milj. euroa, sopimukset vuoden 2027 loppuun mennessä); Suomi ei ole enää sidottu Ottawan sopimukseen (Al Jazeera/AFP 19.10.).
    • FAKTA: Pääministeri Orpo ja ulkoministeri Valtonen ovat esittäneet EU:lle venäläisten turistiviisumien lopettamista sodan ajaksi sabotaasiriskiin vedoten (TASS). TASS raportoi ehdotuksesta neutraalisti, eikä virallista venäläistä vastinetta löytynyt.
    • FAKTA: Venäjän satelliitin lähestyminen suomalaislähtöisen ICEYE:n satelliittia (luku 6) on viikon selvin Suomeen liittyvä vaikuttamisoperaatio, vaikka sen kohde on yritys eikä valtio.

    ARVIO (kohtalainen luottamus): Retoriikan sävy ei viikolla kiristynyt merkittävästi; Moskova pikemminkin käytti Stubbin puhelua hyväkseen. Rakenteellinen vastakkainasettelu (rajan sotilaallinen vahvistaminen, ydinpeloteretoriikka, satelliittipainostus) jatkuu kuitenkin ennallaan.

    8. Venäjän ulkosuhteet

    Venäjä pelaa samanaikaisesti Washingtonin, Pekingin ja Lähi-idän kortteja; Trump–Putin-suhteen lämpeneminen on viikon selvin trendi.

    • Yhdysvallat – FAKTA: Witkoff tapasi Putinin 21.10.; Ushakovin mukaan Putin haluaa jatkaa yhteistyötä ”myös erikoispalvelujen kanavien kautta” ja kiitti Melania Trumpia Oleshkyn välityksestä (LIGA/Reuters). Witkoff sai vapautettua Venäjällä vangittuna olleen amerikkalaisen ja kutsui Putinia ”humanitääriseksi”, mikä herätti kritiikkiä Ukrainassa (MPR/AP).
    • Kiina – VÄITE: Putin ehdotti tapaamista Trumpin kanssa Kiinassa APEC-huippukokouksen yhteydessä joulukuussa; Kreml on aiemmin esittänyt Putin–Trump–Xi-kolmikantaa (LIGA). ARVIO: Moskova pyrkii suurvaltaformaattiin, jossa Ukrainan ja Euroopan asema heikkenee.
    • Iran ja Lähi-itä – FAKTA: Lavrov tapasi Persianlahden yhteistyöneuvoston edustajia ja vieraili viikolla 19.10. Teheranissa (presidentti Pezeshkian, ulkoministeri Araghchi). Persianlahden ja Hormuzinsalmen kriisi ja Yhdysvaltojen saarto Iranin satamia vastaan jatkuvat (Russia’s Pivot to Asia). Venäjä esiintyy välittäjänä ja hyötyy samalla korkeasta öljyn hinnasta.
    • Keski-Aasia: Pääministeri Mishustin osallistui 19.10. SCO:n pääministerikokoukseen Dushanbessa. A7-maksujärjestelmän kiertoreitit kulkevat Meduzan mukaan mm. Kirgisian kryptopörssin ja Hongkongin kautta (Meduza).
    • Intia, Pohjois-Korea, Afrikka: Viikolta ei löytynyt merkittäviä uusia kehityskulkuja vahvistetuista lähteistä.

    9. Seurattavat signaalit

    Ajankohta Mitä seurata Merkki merkittävästä muutoksesta
    30.10.–1.11. Oleshkyn evakuointi ja tulitauon päättyminen 1.11. klo 22.59 Tulitauon jatkaminen tai laajentaminen muille alueille = aito de-eskalaatio; rikkominen = neuvottelujen heikkeneminen
    3.11. Yhdysvaltain välivaalit Tulos vaikuttaa Trumpin liikkumavaraan Venäjä-pakotteissa ja dieselsopimuksessa
    10.11. (ISW:n tieto) USA–Ukraina–Venäjä-neuvottelut Abu Dhabissa; Ushakovin mukaan mukaan ”koko Eurooppa” Venäjän suostuminen tulitaukoon ennen kokonaissopimusta tai luopuminen koko Donbasin vaatimuksesta
    Marraskuu Mustanmeren kauppa-alusiskut ja Naton vastaus Virallinen syyllisen nimeäminen tai Naton saattuetoiminta = eskalaatioriski kasvaa
    18.12. Venäjän keskuspankin seuraava korkopäätös; öljyn hinta Öljyn putoaminen alle 70 $:n Lähi-idän kriisin laantuessa kiristisi budjettia nopeasti

    Lisäksi kannattaa seurata, toistuuko Kosmos-satelliittien lähestyminen ICEYE:n tai Starlinkin satelliitteja, sekä EU:n päätöstä venäläisten turistiviisumeista.

    10. Analyytikon arvio

    Viikon merkittävin kehityskulku on diplomatian ja väkivallan samanaikainen kiihtyminen: neuvotteluraide (Oslo, Pietari, Helsinki, Abu Dhabi) aktivoitui, mutta Venäjä lähetti samaan aikaan 16 ballistista ohjusta ja yli 280 droonia Kiovaan 27.10. (Al Jazeera) eikä ole luopunut yhdestäkään ydintavoitteestaan.

    1. Venäjä neuvottelee voimasta käsin, ei kompromissihaluisena – korkea luottamus. Kreml torjuu julkisesti tulitauot, Peskovin mukaan neuvottelut eivät rajoita sotatoimia ja Putin pitää kiinni koko Donbasista. Rajallinen Oleshkyn tulitauko on poikkeus, ei uusi linja.
    2. Yhdysvaltain ja Euroopan erkaantuminen on Moskovan suurin strateginen hyöty juuri nyt – kohtalainen luottamus. Dieselpoikkeus, Starshield-rajoitukset ja pakotteista pidättyminen heikentävät sekä Ukrainan sodankäyntikykyä että pakotteiden uskottavuutta. Venäjän tavoite ”koko Euroopan” mukaan ottamisesta liittyy Naton laajentumisen purkuvaatimuksiin, mikä koskee suoraan Suomea.
    3. Suomen rooli kasvoi ja muuttui – kohtalainen luottamus. Stubbin puhelu antaa Suomelle suoran kanavan, mutta Tanskan ja Ruotsin kommentit osoittavat, että Kreml voi käyttää sitä Pohjoismaiden ja Euroopan yhtenäisyyden murentamiseen.
    4. Hybridisota Euroopassa on eskaloitumassa – kohtalainen luottamus. Mustanmeren kuolonuhrit, satelliittipainostus suomalaislähtöistä ICEYE:tä kohtaan ja Kremlin-lähteen varoitus viittaavat samaan suuntaan. Vastuun epäselvyys on tietoinen osa toimintatapaa.
    5. Talous ei rajoita sotaa lähikuukausina – korkea luottamus. Öljy yli 100 dollarissa kompensoi alijäämän kasvua; riski on keskipitkällä aikavälillä riippuvaisuus Lähi-idän kriisin jatkumisesta – matala–kohtalainen luottamus ajoituksesta.

    Rajoitukset: Katsaus perustuu verkossa saatavilla olleisiin lähteisiin 28.10.2026 aamulla. Useilta osa-alueilta (Levada, työvoimapula, Itämeren kaapelit, Pohjois-Korea) ei löytynyt viikon ajalta uutta vahvistettua tietoa.

    Lähteet

    Kaikki lähteet avattu 28.10.2026. Venäläisten valtiollisten lähteiden (TASS, Izvestija, Rossijskaja Gazeta, Kreml) sisältö on käsitelty väitteenä.

    Talous ja pakotteet

    Sisäpolitiikka ja sota

    Eurooppa ja Suomi

    Ulkosuhteet

Related Story